Saamelaiskäräjät pettynyt perustuslakivaliokunnan päätökseen

26.02.23

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pysäyttänyt saamelaiskäräjälain käsittelyn, eikä laki todennäköisesti enää etene eduskunnan täysistunnon äänestykseen. Lakiuudistuksessa oli tarkoitus edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista ja lisäksi mm. uusia vanhentuneet äänestyskäytännöt.

Saamelaiskäräjät on pettynyt päätökseen, vaikka siihen osattiinkin varautua käsittelyn pitkittyessä vaalikauden viimeisille hetkille. Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ihmettelee erityisesti perustuslakivaliokuntaa, jonka Saamelaiskäräjät toivoi olevan epäpoliittinen elin. Sen tulisi lausua käsittelyynsä tulevista lakiehdotuksista suhteessa siihen, kuinka ne mukautuvat perustuslakiin ja kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

– Ihmettelen, kuinka lopputulos voi olla tällainen. Perusoikeusasiantuntijoidenkin pääviestit kuulemisissa ja lausunnoissa ovat asiasisällön osalta selkeästi lakiesitystä tukevia. Valitettavasti näyttää siltä, että perustuslakivaliokunnassa otti tässä asiassa hallinnan poliittinen peli sen toimintaa ohjaavien periaatteiden sijaan. On ikävää, että osa edustajista sortui vastustamaan lakiesitystä näennäisistä syistä, puheenjohtaja Juuso toteaa.

Perustuslakivaliokunta äänesti käsittelyn lopettamisesta aikataulusyihin vedoten, mikä ihmetyttää puheenjohtaja Juusoa.

– Perustuslakivaliokunta on toiminut asiassa itse asettamiensa aikataulujen mukaisesti, ja siten myös itse epäonnistunut, kun aika ei ole riittänyt. Valiokunnassa ei ilmeisesti ole siirrytty tarpeeksi ajoissa asiassa yleiseltä tasolta sisäiseen keskusteluun, puheenjohtaja Juuso huomauttaa.

Puheenjohtaja Juuso on kiitollinen pääministeri Sanna Marinille ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille asian edistämisestä tähän pisteeseen. Hän vetoaakin heihin ja koko Suomen hallitukseen, että jos heillä on mahdollisuus vielä viedä laki äänestykseen, he tarttuisivat siihen.

– Tämä lakiesitys on vahva, vuosia valmisteltu kompromissi, joka vastaa tasapuolisesti Suomen velvoitteisiin. Saamelaiskäräjien hallitus pyrki viimeiseen asti löytämään ratkaisuja lakiesityksen edistämiseksi. On kuitenkin selvää, ettei asian käsittely muutu tulevaisuudessa yhtään helpommaksi, jos tämän ehdotuksen käsittely jää nyt tähän, puheenjohtaja Juuso muistuttaa.

Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa yli vuosikymmen

Marinin hallitus on kolmas peräkkäinen saamelaiskäräjälain uudistuksessa epäonnistuva hallitus. Lakiuudistusta valmistelleen Timosen toimikunnan mietintö julkaistiin toukokuussa 2021, mutta eduskunnan valiokuntien käsittelyyn laki eteni vasta vaalikauden viimeisillä mahdollisilla hetkillä marraskuussa 2022. Saamelaiskäräjälain uudistuspaineita ovat lisänneet myös YK:n rotusyrjintäkomitean ja ihmisoikeuskomitean päätökset, joissa Suomen valtiota on velvoitettu uudistamaan laki saamelaisten itsemääräämisoikeutta alkuperäiskansana kunnioittavaksi.

Vuosien työhön pohjautuneella lakiesityksellä oli Saamelaiskäräjien täyskokouksen lisäksi myös mm. kolttien kyläkokouksen, saamelaisten parlamentaarisen neuvoston ja saamelaisneuvoston kannatus. Lisäksi sitä tukivat lukuisat asiantuntijatahot ja ihmisoikeustoimijat, ja sen puolesta järjestetyllä tukiadressi sai 23 000 allekirjoittajaa.

– Haluan vielä Saamelaiskäräjien puolesta lämpimästi kiittää kaikkia niitä saamelaisia ja suomalaisia yksityishenkilöitä, jotka tekivät kanssamme sinnikkäästi tärkeää työtä lakiuudistuksen eteen, puheenjohtaja Juuso toteaa.

Voit olla kiinnostunut myös näistä!